Viikonloppuna päätin iltalenkin sijaan lähteä kävelylle kameran kanssa. Monesti lenkillä ollessa harmittelee maisemia ihaillessaan, kun ei ole kameraa mukana. Nyt kiertelinkin pari minun mielestä kivaa paikkaa tästä ihan lähistöltä ja uppouduin valokuvaamaan.

Aivan lähellä kotia on vanha pato, jota varsinkin keväällä tulee usein käytyä katselemassa. En uskaltautunut kameran kanssa tuonne kapealle patosillalle vaan jatkoin koivumetsikössä polkua pitkin seuraavalle sillalle. Se onkin kaunis tuolla metsikön keskellä.


Täällä ei lienee enää ketään kotona. Kivijalka ja portaat on jäljellä… Mielikuvitus lähtee laukkaamaan miettiessä, millainen talo näillä perustuksilla on ollut.

Piikkilanka-aidan takana on vanha mylly, jossa muinoin jauhettiin Hangon keksitehtaan jauhot. Mylly on aika kiehtova paikka ja olisi mielenkiintoista päästä sisään tutkimaan sitä tarkemmin. Kunto vaan on aika surkea, joten ihan hyvä, että uteliaat jätetään aidan ulkopuolelle.



Myllyn jälkeen toinen mielenkiintoinen rakennus nimittäin luostari, jonka kupoli loistaa kultaisena kauas. Koskaan en ole sisällä luostarissa käynyt, mutta seuraavan avoimien ovien päivän aikaan olisi tarkoitus vierailla.
Ehkä se on tämä metsä kuitenkin kaunein asia tällä seudulla lenkkeillessä. Tykkään eniten käydä juuri metsässä kuntoilemassa ja näitä metsiähän tässä lähiseudulla onneksi riittää.



Tällainen hieman erilainen postaus tällä kertaa. :) Olisipa kiva tietää, tunnistiko joku näitä paikkoja? Jonkun muunkin kotiseutua?
Huomenna sitten vappujuttuja. Taitaa olla munkkitaikinan teko edessä, jos muksuilta kysytään!
Vähän hiirenkorvien ihastelua etukäteen sisätiloissa, vaikka eihän tässä kauaa enää mene kun on ulkona puissakin lehdet puhkeamassa. Viikonloppuna karsin hiukan syreenejä ja laitoin muutaman oksan sisälle maljakkoon eikä montaa päivää tarvinut odotella kun lehdet alkoi aukeamaan. Ihanaa, raikasta vihreää!
Muistuttelen vielä keväisestä 
